Epämääräinen twiitti rokotteista vaikuttaa sinuun enemmän kuin arvaatkaan 

Somekäyttäjä tunnistaa helposti bottien lähettämät roskaviestit. Kreabin harjoittelija Aaro pohtiimiksi botteja siitä huolimatta ylläpidetään, ja millaisella logiikalla botit toimivat. 

Olen törmännyt viime aikoina Twitterissä yhä useammin tönköllä kielellä kirjoitettuihin ja epämääräisiin viesteihin, jotka kritisoivat hyökkäävään sävyyn esimerkiksi vallanpitäjiä, rokotepolitiikkaa tai koronaviruksen suojaustoimia. Toki saa olla eri mieltä, mutta on hämmentävää, kuinka helposti osan näistä twiiteistä voi tunnistaa bottitilin tekemiksi. 

Kun tällaisen twiitin kirjoittajan profiilin avaa, syntyy yksinkertaisesti outo vaikutelma: ehkä tili kirjoittaa twiittejä useita tunteja putkeen samoista aihepiireistäehkä profiilikuva näyttää kuvapankista napatultaja ehkä tilin seuraajakuntaankin pätevät samat havainnot. Herää kysymys, miksi kukaan vaivautuisi tuottamaan kömpelöitä twiittejä profiileilla, jotka lähes kuka tahansa tunnistaa tekaistuiksi vain muutaman sekunnin silmäyksellä. 

Taustasyy voi olla siinä, että muut ihmiset tai mediat pystyvät vaikuttamaan vain rajallisesti siihen, millaisena yksi ihminen kokee tämän hetken tapahtumat tai tulevaisuuden. Tämä johtuu siitä, että jokainen tulkitsee ympäröiviä tapahtumia omanlaisillaan, ehkä synnynnäisillä, ehkä opituilla tavoillaMihin mediat kuitenkin kykenevät vaikuttamaan suuresti on se, mitä kysymyksiä pidämme tärkeinä, mitä vähemmän tärkeinä, ja mitä mielessämme ylipäätään liikkuu.  

Viestinnän tutkijat alkoivat puhua 1960-luvun lopulla niin sanotusta agenda setting -teoriasta. Se väittää, että jos jokin poliittinen toimija saavuttaa uskottavuutta tietyssä aihepiirissä, toimijan suosio nousee, jos kyseinen aihepiiri nousee yhteiskunnallisessa keskustelussa keskiöön.  

Teoria kehittyi Nixonin voitettua Yhdysvaltojen presidentinvaalit, mutta voi sanoa, että sehavainnot pätevät edelleen. Donald Trump lausui vuoden 2016 vaalien alla niin villejä asioita, etteivät lehdet oikeastaan voineet vastustaa kiusausta raportoida niistä jatkuvasti. Ennen vaalikamppailuja kukaan ei pohtinut päivittäin Meksikon muuria, mutta Trump keksi nostaa muurikysymyksen hetkessä kaikkien keskusteluihinJa hämmentämisen strategia toimi: Trump sai vuoden 2016 vaalien alla 15 prosenttia enemmän mediahuomiota kuin Clinton, kertoo Harvardin yliopiston tutkimusLienee siis selvää, kuinka suuri merkitys median tarjoamalla nostatuksella oli sille, että Trump kykeni tuoreena poliitikkona saavuttamaan lähes saman äänimäärän kuin Clinton.  

Agendavaltateoriei tarjoa suoria selityksiä epämääräisten Twitter-bottien olemassaololle, mutta se auttaa hahmottamaan sitä, mikä merkitys esillä olemisella on sen sijaan, onko asioista niinkään samaa vaiko eri mieltä. Kun joku on vaivautunut täyttämään somesyötteitämme robottimaisesti toistetuilla viesteillä, ei meidän mielipiteitämme ehkä pyritäkään muokkaamaan. Mutta kun altistumme tiheästi jotakin sanomaa toistaville viesteille, tulemme aiempaa tietoisemmiksi vaihtoehtoisten ajatusten olemassaolosta. Ajan kuluessa voi alkaa tuntua siltä, että yhteiskunta olisi jakautumassa, ja että vaihtoehtoisten maailmankatsomusten kannattajia olisi huomattavasti enemmän kuin mitä niitä todellisuudessa onToisin sanoen: jos joku haluaa vaikkapa saada meidät uskomaan, että ainoa suunta on kohti tuhoaasia-argumentoinnin sijaan on paljon helpompaa ja tehokkaampaa pyrkiä luomaan tietynlaista tunnetilaa, yksinkertaisesti altistaa meitä ristiriitaiselle joukolle viestejä. 

Oxfordin yliopiston tohtoriopiskelija Alexa Pavliuc on tutkinut viimeisten kymmenen vuoden ajalta massiivisia datamääriä Twitteristä, ja pyrkinyt selittämään useamman eri hallituksen ylläpitämien bottitilien toimintalogiikkaa. Huikeat mallinnukset näyttävät, miten samat tilit ovat välillä puhuneet arkisista asioista, sitten aktivoituneet jonkin poliittisen kysymyksen noustessa keskusteluun, uudelleentwiitanneet toisiaan, hiljentyneet vuosiksi, ja saattaneet myöhemmin tulla taas aktiivisiksi. Esimerkiksi Venäjään paikannettujen tilien aiheet ovat vaihdelleet Ukrainan lentoturmasta Trumpiin ja Black Lives Matter-liikkeeseen.

Twitter-bottien olemassaolosta voi päätellä, että jotkut tahot ovat jo kauan sitten ymmärtäneetminkälaisille uudenlaisille vaikuttamisen strategioille sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuksia. On myös hieman jännittävää, kuinka kukaan ei vieläkään tunnu olevan aivan selvillä siitä, mitä esimerkiksi Twitterissä tapahtui Yhdysvaltojen vaalivuonna 2016. Olisi mielenkiintoista tietää, onko käyttöön tullut jo uudenlaisia vaikuttamisen keinoja. Sillä jos emme tiedä, kuinka meihin vaikutetaan, emme myöskään tiedä, pitääkö siihen varautua jotenkin.