Laura Rönnholm

Viestinnän vaikuttavuudesta ja yritystoiminnan vastuullisuudesta kiinnostunut elinikäinen oppija. Intohimona työelämän parantaminen konkreettisilla teoilla.

Kriisissä yritysvastuun arvo punnitaan

Yrityksen arvot punnitaan kriisissä, sanottiin koronakriisin alussa. Huomio kiinnittyi ymmärrettävästi yritysten tärkeimmän pääoman eli ihmisten huomioimiseen: Miten luoda uskoa parempaan, kun tiedossa on pelkkää epävarmuutta? Miten erilaisissa elämäntilanteet olevat työntekijät huomioitaisiin? Arvoilla tarkoitettiin nimenomaan yritysvastuun kenties näkyvintä sosiaalista ulottuvuutta, vastuuta omista työntekijöistä. Mutta mitä yritysvastuulle muuten kuuluu nyt?

Ei ainakaan pelkkää hyvää. Helsingin Sanomissa 8.5.2020 käännöksenä julkaistu The Wall Street Journalin artikkeli nimittäin ilmoittaa, että “suuryritykset kautta maailman ovat keskeyttäneet yhteiskuntavastuuta tai ympäristöä käsitteleviä hankkeitaan” ja “yritykset ovat lykänneet kestävän kehityksen raportteja”. Tämä on huolestuttava, joskaan ei yllättävä suunta. Raporttien lykkääminen saa pohtimaan, kuinka tärkeänä vastuullisuusraportti nähdään yrityksen suoriutumisen ja tulevaisuuden mittarina. Onko vastuullisuusasioiden painoarvo sittenkään todella noussut sijoittajien keskuudessa?

Yritysvastuuraportti ei tietenkään pelkästään raportoi menneestä, vaan katsoo myös tulevaan: mitkä ovat yrityksen vastuullisuustavoitteet? Entä riskit ja mahdollisuudet, jotka vaikuttavat niiden saavuttamiseen? Vastuullisuusviestintä saatetaan edelleen käsittää pitkälti raporttina, johon on koottu kaikki mahdollinen. Ikään kuin raportointi olisi vastuullisuustyön tavoite eikä raportointi vastuullisuustyötä tukevaa toimintaa. 

Kaikesta raportointiin käytetystä ajasta ja vaivasta huolimatta raportin tulisi olla vain yksi vastuullisuustyön näkyvistä osista. Parhaimmillaan vastuullisuus on kaiken toiminnan lähtökohta, ja raportissa kerrotaan niistä asioista, jotka yrityksen vastuullisuudessa on analysoitu olennaisiksi. Mikäli tämä työ on jo aloitettu tai sitä on vuosikausia tehty, miksi se lopetettaisiin? Entä mitä tästä ajasta jäisi muistiin: vastasivatko kriisiajan teot vastuullisuuspuheita? Vuosikertomusten ja vastuullisuusraporttien lukeminen on nimittäin mainio tapa kurkistaa historiaan. Niistä on kiehtovaa seurata yritysvastuun kehittymistä sekä talouden ja yhteiskunnan muutosta.

Jos vastuullisuus todella on yrityksen strateginen lähtökohta tai viestinnällinen kärki, ei sitä voi pyyhkiä pois kuluna kuin perjantain kuohuviinikokoontumisia (skål vaan niille muistoille!). On selvää, että säästökuurin aikana tärkeitäkin hankkeita on pakko laittaa holdille tai stopille. Eivät ne ole yksinkertaisia ja helppoja päätöksiä. Toimitusketjujen katkeillessa yritys- tai muun toiminnan jatkuvuudelle voi olla tärkeintä, että saa kriittiset materiaalit tai tuotteet jostain, hinnasta tai alkuperästä viis. Kysy vaikka Huoltovarmuuskeskukselta.

Mutta jos koronan takia käy ilmi, että vastuullisuuslinjaukset ovat olleet pelkkää sanahelinää, sahaa enemmän kuin vain oksaa jolla istuu. Se olisi oikea tollon työ.

 

Jos haluat, että yrityksesi vastuullisuuspanostukset saavat ansaitsemansa näkyvyyden raportin tai muun viestinnän muodossa, ole yhteydessä!