Tero Lehtinen

Tero tuo Kreabille kokemusta ja osaamista mediaseurantamaailmasta ja tuoretta tietämystä vuorovaikutuksesta sosiaalisessa mediassa. Digitaalisen maailman vastapainona on uudelleen roihahtanut suhde vinyylilevyihin.

Mistä puhumme, kun puhumme resilienssistä?

Resilienssi. Tuntuu, että siitä moni puhuu uutisissa, kolumneissa, twiiteissä, päivityksissä, blogeissa. Pika-analyysi Meltwaterin mediaseurantatyökalulla osoittaa, että sanan päivittäinen esiintymistiheys suomalaisessa somessa todella kasvoi kolmin-nelinkertaiseksi 13.3.2020 ja käyttö on jatkunut siitä eteenpäin vilkkaana.

Myös toimituksellisessa mediassa sanaa alettiin käyttää useammin poikkeusolojen alkaessa, joka onkin sanan merkityksen takia ymmärrettävää. Pian varmaan itsekin koen houkutuksen käyttää sitä jossain, joten on syytä pysähtyä tuohon merkitykseen.

 

Hain kymmenestä ensimmäisestä google-osumasta resilienssi-sanan merkityksen. Resilienssillä tarkoitetaan mm.

  • psyykkistä palautumiskykyä
  • sujuvaa ja joustavaa toimintaa yllättävissäkin tilanteissa
  • ennakointia ja yhdessä oppimista
  • sinnikkyyttä ja selviytymiskykyä
  • selviytymis- ja sopeutumiskykyä ennakoimattomissa, yllättävissä muutostilanteissa
  • kykyä selviytyä vastoinkäymisistä
  • selviytymiskyvykkyyttä
  • joustavuutta ja elastisuutta
  • kykyä, joka auttaa joustamaan ja orientoitumaan muutoksissa uudelleen
  • henkistä kapasiteettia hyödyntää hyvinvointia ylläpitäviä voimavaroja ja vahvuuksia

Edelleen Meltwaterin työkalulla näkyy joitakin teemoja, joiden yhteydessä resilienssistä puhutaan.

 

Sanalla näyttää olevan ennen kaikkea psyykkinen sekä myös taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys tai käyttötarkoitus. Siksi on hyvä miettiä mistä resilienssistä on puhumassa – vaikkapa työttömyyden kohtaamisessa hyödyllisestä henkilökohtaisesta valmiudesta hahmottaa uusi tilanne ja toimia siinä vai työmarkkinoiden kyvystä tarjota töitä sen menettäneille. Molemmat resilienssit ovat varmasti kullanarvoisia, mutta kuitenkin hyvin eri asioita.

Resilienssi-postauksissa viitataan aika ajoin myös evoluutioteoreetikko Charles Darwiniin, kuten kuvastakin näkyy. Hän ei kuitenkaan käyttänyt resilienssi-sanaa, eikä liioin sitaatti “selviytyjiä eivät ole vahvimmat ja älykkäimmät, vaan se, joka parhaiten sopeutuu muutokseen” ole Darwinin kynästä, vaan mietelmän kirjoitti johdon ja markkinoinnin professori Leon C. Megginson Louisianassa vuonna 1963.

Yllättävän jännittävä sana tämä resilienssi – mahdollisia väärinymmärryksiä, virheellisiä viittauksia ja kaikenlaista pöhinää. Sanoisin, että kannattaa olla tarkkana sen kanssa!

(Kuvassa olevan, kuvapankin tietojen mukaan Galapagos-saarilla majailevan kilpikonnan ikä ei ole kirjoittajan tiedossa, mutta kilpikonnat voivat hyvin elää jopa yli 200-vuotiaiksi. Siksi on teoreettisesti mahdollista, että tämä kaveri kohtasi juuri Charles Darwinin, joka kierteli saarilla vuonna 1835 tutkimassa sikäläistä eläimistöä.)