Yhdysvaltojen presidentinvaaleista riittää spekuloitavaa

Yhdysvaltojen presidentinvaalien ennätyksellisen pitkä jännitysnäytelmä ratkesi lauantai-iltana Suomen aikaa, kun useat yhdysvaltalaismediat julistivat demokraattipuolueen ehdokkaan Joe Bidenin voittajaksi. Vaikka etukäteen tiedettiin, ettei tulos tulisi todennäköisesti selviämään vielä vaalipäivän vastaisena yönä 4.11., näkyi Kreabin toimistollakin huonosti nukuttu yö monen silmistä.

Spekulaatiota vaalien lopputuloksesta riitti työpaikoilla moneksi päiväksi. Ihmiset aktivoituivat seuraamaan punasinisiä osavaltioiden vaalikarttoja, joissa äänierot Joe Bidenin ja istuvan presidentin Donald Trumpin välillä kapenivat vain muutamaan prosentin kymmenesosaan usean kriittisen vaa’ankieliosavaltion kohdalla. Nyt vaalit ovat ratkenneet, mutta spekulaatio vaalien lopputuleman poliittisista vaikutuksista jatkuu yhä kiivaana. Vaalikeskustelu herättääkin kysymyksen siitä, onko kiivas poliittinen keskustelu vain vaaleihin liittyvä hetkellinen ilmiö, vai voisiko poliittinen arkikeskustelu tulla työpaikkojen kahvipöytiin jäädäkseen?

 

Pitkittyneiden vaalien myötä monesta

kuoriutui politiikan asiantuntijoita

 

”En aio tehdä samaa virhettä kuin neljä vuotta sitten”, kuului kommentti työpöydän takaa, kun nuoret Kreabin konsultit aloittivat päiväänsä varhain aamulla 4.11. Vuonna 2016 moni heräsi vaaliyön jälkeen hyvin toisenlaiseen tulokseen, mitä ennusteet alun perin povasivat. Ei ole yllättävää, että poliittista osaamista pullollaan oleva Kreabin viestintätoimisto oli yksi niistä lukuisista työpaikoista, jossa vaalit hallitsivat keskustelua viime viikolla. Viime presidentinvaalit kuitenkin osoittivat, että kun kyseessä on Yhdysvaltojen politiikka, mikään ei ole enää ennakoitavissa. Epävarmuus vaalituloksesta oli vahvasti läsnä myös rapakon toisella puolella Suomessa.

Helsingin Sanomat kokosi 6.11. presidentinvaaleja käsittelevien meemien parhaimmiston, joka herätti hilpeyttä sosiaalisessa mediassa. Yksi valituista oli muun muassa toimittaja ja kirjailija Maria Pettersonin jakama twiitti, joka kiteytti eurooppalaisten suhtautumisen vaaleihin:

 

 

Samassa koosteessa vitsailtiin muun muassa siitä, miten pitkittyneiden vaalien myötä monesta suomalaisesta kuoriutui poliittisia asiantuntijoita. Politiikan tutkimuksen opiskelijana voin kuitenkin todeta, ettei kyseessä ole pelkästään vitsi vaan ilahduttava havainto poliittisen osallistumisen kentältä – kiinnostus politiikkaa kohtaan on todella kasvanut, ainakin someaktiivisuuden mittareilla mitattuna. Toki olennaista on erottaa se, missä määrin kiinnostuksen lisääntyminen liittyy politiikan henkilöitymiseen ja viime vuosien värikkääseen jenkkipolitiikkaan, ja missä määrin itse poliittisten asiakysymysten punnitsemiseen. Yllä mainittu twiitti kuvastaa esimerkiksi osuvasti eurooppalaisten EU-poliittisen tietämyksen tasoa, joka on tutkimusten mukaan huomattavasti heikompaa kuin tietämys kansallisesta politiikasta.

 

Presidentinvaalit rikkoivat useita lasikattoja

 

Yhdysvaltojen vuoden 2020 presidentinvaalit olivat monella tapaa poikkeukselliset. Vaalit käytiin koronapandemian keskellä, minkä vuoksi moni yhdysvaltalainen hyödynsi postiäänimahdollisuutta. Osittain postiäänten runsauden vuoksi ääntenlasku pitkittyi usean päivän jännitysnäytelmäksi, mutta vielä suurempana syynä hitaalle ääntenlaskulle pidettiin poikkeuksellisen suurta äänestysaktiivisuutta. Tässä vaiheessa ääntenlaskua tiedetään muun muassa se, että tuleva presidentti Joe Biden keräsi enemmän ääniä kuin kukaan aiemmin valittu presidentti Yhdysvaltain historiassa.

Toinen lasikatto rikkoutui tulevan varapresidentin nimityksen myötä. Kamala Harrisista tulee Yhdysvaltojen historian ensimmäinen nainen sekä ensimmäinen musta, joka nousee varapresidentiksi. Lisäksi hänestä tulee ensimmäinen aasialais-amerikkalaista syntyperää oleva viranhaltija.

Ei siis ole ihme, että nämä vaalit herättivät poikkeuksellisen paljon mielenkiintoa myös rapakon toisella puolella. Vaikka vaalien voittaja on jo ratkennut, nyt jännitetään sitä, miten rauhanomaisesti vallanvaihto tulee tapahtumaan. Donald Trump ei ole toistaiseksi myöntänyt tappiotaan, ja kampanjakoneisto on aloittanut useissa osavaltioissa oikeustaistelut vaalien vilpillisyyden todistamiseksi. Lisäksi puolueiden taistelu senaatin hallinnasta jatkuu tammikuuhun asti.

 

Lisää päivänpolitiikkaa kahvipöytiin 

 

Jos Trump on jossain onnistunut, on hän osin viihdearvollaan onnistunut herättämään poliittisen keskustelun uudelleen eloon. Bideniin kohdistuva toive on se, että hän onnistuisi kääntämään tämän poliittisen keskustelun enemmän asiakysymysten suuntaan. Toivon, että vaalien herättämä mielenkiinto politiikkaa kohtaan säilyy, ja että seuravana keskustelunavauksena kahvipöydässä voisi toimia vaikkapa hallituksen työllistämistoimet koronapandemian aikana. Kuten Pettersonin jakama twiitti osoittaa, poliittinen tietämys on epäsymmetristä, minkä vuoksi päivänpolitiikan liittäminen osaksi arkikeskustelua on tärkeää.

 

Pidetään poliittinen arkikeskustelu ja tiedonjano yllä jatkossakin, eikä vain silloin, kun vaalit kolkuttavat ovella.

 

Nämä vaalit osoittivat sen, että politiikkaa voidaan tehdä eduskunnan, komission, kongressin sekä Twitterin lisäksi myös jokaisen työ- ja kahvipöydän ääressä – oli kyseessä sitten viestintätoimisto tai esimerkiksi terveyskeskuksen taukotila. Politiikka on aina jakanut ihmisiä, mutta parhaimmillaan se voi tuoda ihmiset yhteen keskustelemaan kaikkia koskevista asioista, mikä on koko demokraattisen järjestelmän ydin.

Vaaleissa tehtiin monen tilaston valossa historiaa, joten jospa voimme tehdä Suomessa historiaa jättämällä jäljen toimistokulttuuriin, jossa uskalletaan jakaa poliittisia mielipiteitä. Pidetään poliittinen arkikeskustelu ja tiedonjano yllä jatkossakin, eikä vain silloin, kun vaalit kolkuttavat ovella.

 

Kirjoittaja: Sofia Leinonen