Sara Salomaa

Ahkera kirjoittaja, joka innostuu Twitteristä ja lakonisista runoista. Arvostaa elämässä muilta oppimista ja sydämen sivistystä.

Joulu jokaiseen kotiin

En saa päästäni tapausta joulukuun alusta. Hain reseptilääkettä kotiapteekistani ja seurasin viereisellä tiskillä tapahtuvaa asiointia. Salakuuntelin, myönnän. Tiskillä mies lunasti lääkettä, jonka hinnaksi tuli mittavan Kela-korvauksen jälkeen reilu sata euroa. Mies raapi päätään epätoivoisena, toisteli summaa hieman murtavalla suomella ja loi farmaseuttiin epätoivoisia katseita. Sata euroa! Kaikesta tuli selväksi, että summa oli miehen taloudelle liikaa.

Rivien välistä oli luettavissa, ettei hän ollut hankkimassa lääkettä itselleen. Mielikuvitukseni laukkasi, kun seurasin miehen lohduttomuutta. Oliko lääke määrätty miehen puolisolle, lapselle tai iäkkäälle vanhemmalle. Miten vakavasta sairaudesta mahtoi olla kyse?

Tiskin takana istuva proviisori teki parhaansa ja keksi, että lääkkeestä voi poikkeuksellisesti ottaa 14 päivän annoksen. Sen kustannuksen mies pystyi hoitamaan. Helpotus proviisorin ratkaisusta mursi miehen kyyneliin.

Lääkelaskun kanssa kamppaileva mies tuli mieleeni Hyvä Joulumieli -keräyksen mainoksesta. Keräyksellä hankitaan ruokalahjakortteja vähävaraisille lapsiperheille. Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Suomen Punaisen Ristin ja Ylen yhteistyönä järjestetty keräys on iso panostus tuhansien ja tuhansien lapsiperheiden jouluun. Tämän vuoden keräystavoite, kaksi miljoonaa euroa tarkoittaisi 70 euron kädenojennusta 28 000 perheen joulupöytään. Seitsemällä kympillä on valtava merkitys. Lahjakortin tuoma helpotus on kuulunut tarinoissa, joita aiempina vuosina lahjakortin saaneet ovat kertoneet. Tarinoissa toistuvat sanat kiitollisuus, lohtu, liikutus, ilo.

Keräyksen arvo on ymmärretty laajasti. Lahjoituksia on tulvinut yksittäisten ihmisten ohella yrityksiltä, järjestöiltä ja yhdistyksiltä. Lahjoittajien kirjo on uskomattoman laaja, pienistä lvi-alan yrityksistä suuriin pörssiyhtiöihin ja ammattiliittojen paikallisosastoihin. Into lahjoittaa kuvaa todellista joulun henkeä; kykyä asettua toisen ihmisen asemaan, taitoa tuntea empatiaa ja aitoa halua auttaa heikommassa asemassa olevaa kanssaihmistä.

Into lahjoittaa kuvaa todellista joulun henkeä; kykyä asettua toisen ihmisen asemaan, taitoa tuntea empatiaa.

Mika Waltarin teos Joulutarinoita kuuluu kiinteästi omaan jouluuni. Waltari sanoittaa teoksessa joulun merkitystä ja muistuttaa siitä, mikä yhdistää apteekin tiskillä asioinutta miestä ja yhteiskunnan kaikista hyväosaisinta: vastuu yhteisestä hyvästä.

Waltari on kirjoittanut seuraavan pätkän jouluna 1940, täysin poikkeuksellisissa oloissa, sodan ja murheen keskellä. Silloin, kun tietoa tulevasta ei ole ollut ja pelko oli tunkeutunut jokaiseen suomalaiseen kotiin. Sota-ajan Suomi on tässä hetkessä kaukana. Joulun keskeiseksi viestiksi Waltarin sanat sopivat myös nyt, jouluna 2018.

”Ne, joille on säilynyt enemmän kuin muille, jakavat silloin osattomille omastaan, säilyttääkseen rauhan sydämessään. Liian köyhä, liian valoton ja lämmötön ei tänä jouluna saa olla mikään suomalainen koti. Siitä olemme kaikki yhteisesti vastuunalaisia oman joulurauhamme tähden. Se on myös muuttuneen elämämme yhteisenä päämääränä tulevaisuutta varten, jos tulevaisuutta meille annetaan.”