Laura Rönnholm

Viestinnän vaikuttavuudesta ja yritystoiminnan vastuullisuudesta kiinnostunut kreabiitti. Intohimona työelämän parantaminen konkreettisilla teoilla. Parhaillaan luovii uusissa haasteissa perhevapaalla.

Mitä opin mentoroinnista

Vauhtia uratavoitteiden saavuttamiseen vai syvällistä pohdintaa, kun ei oikein tiedä mitä seuraavaksi? Mentorointisuhteita on yhtä monenlaisia kuin on mentori-aktoriparejakin. Matkalle kannattaa asettaa välietappeja ja tavoitteita, mutta joskus askeleet vievät yllättävään paikkaan.

Mentorointi, tuo antiikin aikainen menetelmä jolla tietoa ja osaamista siirretään kokeneemmalta (mentori) kokemattomammalle (aktori), on noussut viime vuosina suosituksi muun muassa urakehityksestään kiinnostuneiden ihmisten keskuudessa.

Omien vahvuuksien ja motivaation kartoittaminen on olennaista oman paikan löytämiseksi. Mentoroinnille on tarvetta muutoksen tai sen kaipuun aikaan: työuran alku, yrittäjyys, isommat saappaat. Myös tuoreet vanhemmat ovat alkaneet kaivata järjestelmällisempää vuorovaikutusta vanhemmaksi kasvamisen tueksi, joten onpa järjestetty äitimentorointiakin. Toisaalta tarve ei suinkaan rajoitu suuriin muutoksiin, vaan omien tavoitteiden ja vahvuuksien reflektointi on aina hyödyllistä.

Kysyntää siis on. Mentorointiohjelmia järjestävät mm. ammatti- ja muut järjestöt, työpaikat ja epäviralliset verkostot. Aktori hakee ohjelmaan ja maksaa usein jonkinlaisen osallistumismaksun. Järjestävä taho yhdistää aktorin sopivalta vaikuttavaan mentoriin. Aktoriksi haluava voi myös etsiä itse mentorin, ja usein mentorisuhteita syntyy ilman, että niitä on koskaan varsinaisesti sellaisiksi tarkoitettu.

Tärkeintä on, että henkilökemiat sopivat yhteen, sillä kyse on hyvin luottamuksellisesta suhteesta.

Osallistuin itse vuosi sitten ProComin viestinnän ammattilaisille tarkoitettuun mentorointiohjelmaan, sillä halusin päästä puhumaan jonkun ulkopuolisen kanssa uraani liittyvistä tavoitteista. Tuntui, että viestinnän kentällä on aivan liikaa kaikkea kiinnostavaa enkä tiennyt, mihin keskittyä. Positiivinen ongelma sinänsä.

Mentorointiohjelman yhteisissä tilaisuuksissa käsiteltiin aiheita, jotka olivat ainakin minulle hyvin tarpeellisia ja ajankohtaisia: itsetuntemuksen kehittäminen, ajankäytön hallinta, muutoksen signaalit, edelläkävijyys, aivoystävällisyys, hyvinvointi. Lisäksi tapasin noin kerran kuussa kahdestaan mentorini kanssa. Minulla oli onnea, sillä sain mentoriksi ihmisen, jonka kanssa pystyin puhumaan kaikesta ja jolta sain viisaita neuvoja. Valmiita nämä neuvot eivät aina olleet, vaan enemmänkin kysymyksiä, joihin minun piti itse löytää vastaus.

Mitä sitten opin mentorointiohjelmasta? Ainakin nämä yleiset asiat sekä paljon itsestäni.

  1. Ole aktiivinen. Nimensä mukaisesti pallo on aktorilla, ja on hänen vastuullaan tuoda esille mistä asioista haluaa keskustella. Lue, juttele, kuuntele. Kirjoita, kokoa vaikka leikekirjaa. Tee töitä tavoitteidesi eteen. Tai jos et tiedä tavoitettasi, tee töitä sen määrittelemiseksi. Sekin on paljon se.
  2. Pidä lupauksesi. Itsereflektointia ei voi jättää pelkästään tapaamisten varaan, vaan niihin tulee valmistautua etukäteen. Eniten olet velkaa itsellesi, vaikka tapaamisiin meneekin molempien aikaa.
  3. Kaikki oppivat. Mentoroinnista ei hyödy vain aktori, vaan mentorilla on yleensä oma lehmä ojassa: aktorin kanssa keskustellessa saa aivan uudenlaista näkökulmaa ja pysyy kärryillä alan muutoksista.
  4. Muista avoin mieli. Tavoitteet ovat tärkeitä, mutta vielä tärkeämpää on pystyä sopeuttamaan niitä vallitsevien tilanteiden mukaan. Mentorointipolku voi viedä hyvinkin erilaiseen suuntaan kuin alussa oli tarkoitus.

Vajaan vuoden kestäneen ohjelman aikana elämässäni tapahtui paljon, osa sellaista mitä en olisi mitenkään pystynyt näkemään ennalta. Se ei voinut olla vaikuttamatta kokonaisuuteen. Monet asiat kirkastuivat, sain rohkaisua ja luottamusta. Uskalsin tarttua uusiin mahdollisuuksiin, opin armollisuutta itseäni kohtaan.

Loppujen lopuksi, erityisesti näin pitkän ajan jälkeen tarkasteltuna, polkuni vei hieman yllättävään suuntaan, sillä viestintäkonsultin lisäksi olen nyt sivutoiminen yrittäjä – yksi asia muuten, johon olen Kreabissa saanut yksinomaan kannustusta. Olen vakuuttunut siitä että näin on hyvä. Oppimismatka jatkuu.