Mikael Jungner

Tyttären isä. Sukellusopettaja. Vuorovaikutus. Kasvuyritykset. Digitalisaatio. House of Cards.

Miten Trumpin presidenttiys vaikuttaa talouteen?

Trump ei ole ollut politiikassaan kovin johdonmukainen, päätöksiä ajaa kulloinkin enemmän kukin yksittäinen tilanne kuin suuri linja. Tämä tarkoittaa lisääntyvää volatiliteettia, joka luo mahdollisuuksia nopeille sijoittajille.

Toisaalta rebublikaanit voittivat presidenttiyden ohessa sekä senaatin että edustajainhuoneen. Tämä tarkoittaa sitä, että aiemmin nähty keskushallinnon poliittinen lamauttaminen loppuu. Trumpin näkemykset kääntyvät helpommin päätöksiksi kuin Obaman. Tämä lisää ennustettavuutta.

Trump ajattelee ja toimii kuin perinteinen, kansallinen liikemies. Hän todennäköisesti pyrkii alentamaan verotusta, lisäämään yritystukia sekä suojelemaan Yhdysvaltain markkinoita ulkomaiselta kilpailulta. Toisaalta hän suhtautuu nihkeästi maailmankauppaan, vapaakauppaan ja globalisaatioon. TTIP ei etene. Trump on puhunut talouden kuplista, keskuspankin liiallisesta elvytyksestä, pankkiirien saalistuksesta ja Yhdysvalloille epäreiluista maailmantalouden pelisäännöistä. Trump on protektionisti ja Wall Streetin haastaja.

Maailmanmarkkina on muutoinkin kääntymässä hitaamman kasvun uralle. Nousukausi on jäämässä taakse. Tämä on haaste Euroopalle ja erityisesti Suomelle, jossa viime vuosien nousukausi ei ole näkynyt taloudessa lainkaan. Trumpin protektionistinen talouspolitiikka saattaa entisestään hidastaa jo muutoinkin hiipuvaa kasvua.

Brexit tarkoitti nopeasti jopa 10 prosentin laskua useassa varallisuusarvoissa. Toipuminen notkahduksesta oli kuitenkin nopea. Trumpin tapauksessa notkahdus lienee samaa luokkaa, mutta se tuli hitaammin. Vastaavasti myös varallisuusarvojen paluu on hitaampaa.

Useissa kansantalouksissa ja useilla toimialoilla on merkkejä kuplasta. Trumpin voitto saattaa laukaista jo olemassa olevien kuplien puhkeamista. Tällä olisi itse Trumpin valintaa suurempi merkitys maailmantaloudelle.

Amerikan mantereella Meksiko ja laajemmin latinalainen Amerikka on arvioitu pidemmällä tähtäimellä häviäjäksi. Sen sijaan Kanada, jolla on vapaakauppasopimukset sekä Yhdysvaltain että Euroopan kanssa, saattaa nousta voittajaksi.

Yhdysvaltain irtautuminen jo sovituista kansainvälisistä sopimuksista esimerkiksi ympäristönsuojeluun liittyen on edelleen epätodennäköistä. Samoin on toisaalta uusien sopimusten ratifiointi.

Maailman talouspolitiikassa painopiste on siirtymässä yhä vahvemmin Aasiaan, pois Euroopasta. Euroopalle hyvin etäinen Trump todennäköisesti vahvistaa tätä kehitystä. Selkeästi yksittäisten yritysten oma toiminta on nousemassa tärkeämmäksi keinoksi menestyä Yhdysvaltain markkinoilla kuin EUlta tai kansallisvaltioilta saatava poliittinen tuki.

Kootusti voisi todeta, että lyhyellä aikavälillä vaikutus talouteen on negatiivinen (yllätys), keskipitkällä aikavälillä positiivinen (toipuminen ja veronkevennykset) ja pitkällä aikavälillä jälleen negatiivinen (protektionismi).

Suomalaisille yrityksille suorat vaikutukset jäävät vähäisiksi, joskin pörssikurssien lasku ja maailmanlaajuisen uuden taantuman jälleen kasvanut uhka saattaa synnyttää taloutta hidastavaa varovaisuutta. Yksittäisistä yhtiöistä suurin riski sisältyy Nesteeseen, biopolttoaineet eivät välttämättä etene Trumpin Yhdysvalloissa yhtä tehokkaasti kuin Clintonin Yhdysvalloissa. Mahdollisuudet puolestaan löytyvät ohjelmointiyrityksistä, niiden toimintaan poliittisella päätöksenteolla on perinteisesti ollut pienempi merkitys.