Mikael Jungner

Tyttären isä. Sukellusopettaja. Vuorovaikutus. Kasvuyritykset. Digitalisaatio. House of Cards.

Onko vuorovaikutus Suomen uusi vientituote?

Tänään lähes kaikki merkittävä syntyy yhdessä tekemällä. Harvemmin yksin puurtamalla. Vuorovaikutus on arvokkaampaa kuin koskaan aiemmin. Se, miten tieto ja tunne ihmisten välillä liikkuu. Se, miten yhteiset tavoitteet luodaan ja se, miten yhteisiä saavutuksia mitataan.

Vuorovaikutukseen liittyy monta eri osaamista. Viestintä, markkinointi, muotoilu, strateginen suunnittelu, liiketoimintamallien ymmärtäminen, koodaaminen. Nyt kaikki nämä ovat yhdentymässä vuorovaikutusteollisuudeksi.

Kysymys on ennen kaikkea siitä, että asiakasyrityksen johto saa yhdeltä luukulta kaiken tarvitsemansa. Hyvin muotoillun, tarttuvan ja helposti jaettavan viestin, joka kertoo jotain merkittävää, on osa asiakkaan ansaintalogiikkaa ja on valmiiksi koodattu applikaatioksi tai muuksi vuorovaikutteiseksi algoritmiksi. Näin ei vielä ole, mutta tuohon suuntaan ollaan menossa.

Vaihtoehtoja on monia. Ohjelmistoyritykset laajentavat tekemistään viestinnän ja markkinoinnin suuntaan. Vastaavasti viestinnän ja markkinoinnin yritykset laajentavat tekemistään datan ja koodaamisen suuntaan. Suomeen on myös kasvamassa ekosysteemi, jossa eri yritykset tekevät huomattavasti luontevampaa yhteistyötä kuin aiemmin. Toisistaan erillisten, pelkästään omaan tekemiseen keskittyvien pienten toimistojen aika alkaa olla ohi.

Miksi näin? Syitä on kolme. Ensiksi koodia alkaa olla kaikkialla. Tekeminen ilman koodaamisosaamista käy jatkuvasti suppeammaksi. Toisekseen digitaalisessa ajassa on pulaa erityisesti ajasta. Siksi minkä tahansa viestin pitää herättää tunnevaste nopeasti, muotoilun, kiteytyksen tai oivalluksen kautta. Pelkkä hyvä koodi ei yksin riitä. Kolmanneksi vuorovaikutukselliset liiketoimintamallit ovat napanneet nopeasti merkittäviä markkinaosuuksia kaikilla aloilla. Esimerkiksi Googlen haku on pelkkä tyhjä ruutu, johon käyttäjä yhdessä Googlen algoritmien kanssa luo ainutlaatuisen arvokasta sisältöä, kaikille osapuolille.

Helsinki on hyvissä asemissa uuteen vuorovaikutusteollisuuteen. Osaaminen on kohdillaan, asenteet ovat vapautuneet startup –buumin myötä ja eri alojen asiantuntijat tuntevat toisensa vähintäänkin kaveriensa kautta. Vahvin kilpailija löytyy Tukholmasta.

Vuorovaikutusteollisuutta kannattaa nyt seurata. Sitä, miten se kehittyy. Sitä, miten yhtiöt ja ekosysteemit muotoutuvat. Sitä, mihin osaaminen kasvaa. Sitä, syntyykö tästä Suomelle uusi vientituote.