Vaalien tärkein teema on aina sama

Demokratian riemujuhla, kansalliset vaalit käydään parin viikon päästä. Kaiken järjen mukaan vaalimittelön pitäisi olla aktiivisimmillaan. Mitä vielä! Räväkimmät kansalaiskeskustelut ovat liittyneet vaalikoneiden toimintalogiikkaan ja kysymykseen, mikä teema nousee vaalien tärkeimmäksi. Hoivavaalit, ilmastovaalit, työllisyys- vai maahanmuuttovaalit? Entäs vain vaalit?

Äänestysaktiivisuudella mitattuna Suomi sijoittuu keskimääräistä heikommin äänestävien maiden joukkoon. Etenkin muihin Pohjoismaihin nähden ero on suuri. Edellisissä eduskuntavaaleissa Tanskan äänestysaktiivisuus nousi 85,9 prosenttiin ja Ruotsin 87,2 prosenttiin. Vastaavasti Suomessa vain 66,9 prosenttia äänioikeutetuista kävi uurnilla. Jokaista kansallista ylpeyttä kokevan suomalaisen tulisi järkyttyä hieman tiedosta, että Ruotsin äänestysaktiivisuus on lähes 20 prosenttia Suomea korkeampi. Länsinaapurissamme äänestysaktiivisuus nousi jopa vuoden 2017 kirkollisvaaleissa!

Tiedollinen epätasa-arvo on yhteiskunnallinen ongelma

Demokratian kannalta on olennaista, miten tasaisesti tai epätasaisesti äänestysaktiivisuus jakaantuu. Kuvastaako vaalien tulos koko kansan ääntä, kun opiskelijat, nuoret ja matalasti koulutetut suomalaiset jättävät äänestämättä muita useammin? Tutkimusten mukaan myös työttömyys ja valtaväestöä kriittisempi kanta maahanmuuttoon nostavat todennäköisyyttä nukkua vaalien yli.

Demokratia törmää ongelmiin, kun samat henkilöt, joihin yhteiskunnalliset päätökset vaikuttavat voimakkaimmin; nuoret, työttömät ja perusturvan varassa elävät äänestävät kaikista laiskimmin. He eivät siis määritä suuntaa päätöksille, jotka vaikuttavat juuri heihin itseensä.

Miksi jätetään äänestämättä? Iso tekijä on tiedon puute. Osallistuminen yhteiskunnallisiin asioihin ja tietämys yhteiskunnallisista asioista kulkevat käsikädessä. Suomeksi sanottuna: henkilö, joka tuntee politiikan ja yhteiskunnallisten kysymysten perusteet, käy todennäköisimmin äänestämässä.

Äänestysaktiivisuuden jakautuminen saa eräänlaisen selityksen, kun katsotaan, miten hyvin suomalaiset ovat perillä yhteiskunnallisista asioista ja poliittisesta päätöksenteosta. Suomalaisten politiikkatietämys jakaantuu paitsi iän ja koulutustaustan, myös sosioekonomisen aseman mukaisesti. Pienten tulojen varassa (alle 10 000 euron vuositulot) elävät ihmiset ovat yliedustettuina heikoimmin tietävien keskuudessa. Sama ilmiö koskee nuoria ja työttömiä.

Tietämättömyys heijastuu myös koulutustasosta. Kaikista heikoimmin politiikkaa tuntevasta väestön neljänneksestä 92,3 prosenttia on korkeintaan ammatillisen koulutuksen saaneita suomalaisia. Tiedot käyvät ilmi Suomalaisten politiikkatietämys (2008) -tutkimuksesta, joka on tuorein aiheesta tehty tämän laajan mittakaavan selvitys.

Erot suomalaisten yhteiskunnallisessa aktiivisuudessa ja yhteiskunnallisessa tietämyksessä kertovat vahvan viestin: Väestön eriytymistä ei tapahdu pelkästään taloudellisin perustuin, vaan suomalaiset jakautuvat huono- ja hyväosaisiin myös tiedollisesti.

Vaalijankkaamisen sijaan keskustelua äänestämisen merkityksestä

Tulevan hallituskauden isoimpia asioita on sosiaaliturvan jättiremontti. Uudistus vaikuttaa suoraan tai välillisesti kaikkiin suomalaisiin. He, joihin päätökset vaikuttavat kaikista konkreettisimmin, tarvittaisiin myös määrittämään edustajat, joille annetaan mandaatti tehdä uudistusta koskevat päätökset. Jokaisen eduskuntapuolueen tulisi nähdä tämän tärkeys.

Äänestysaktiivisuuden nosto tulisi olla myös näiden vaalien tärkein teema. Odotan edelleen vaalitenttiä, jossa puheenjohtajilta ja muilta ehdokkailta kysyttäisiin, miksi äänestäminen kannattaa. Sama kysymys tulisi esittää jokaisessa kauppakeskuspaneelissa.

Demokratian vuoksi meidän yhteiskunnallisesti aktiivisten ihmisten tulisi myös jaksaa keskustella vaalien merkityksestä ja vaikuttamisen tärkeydestä, jonninjoutavien poliittisten taistelujen sijaan. Pitkäjänteisesti ajatellen, yhteiskunnallisen tietämyksen nosto on kaikkien yhteinen asia. Tietämyksen syy ei ole laiskuus tai välinpitämättömyys, vaan kasvatuksen ja opin puute. Vaalityötä äänestämisen puolesta pitää tehdä nyt, vaalien välissä ja jokaisten vaalien alla.

Sara Salomaa