Tuomas Tierala

Tuomas on valtiotieteiden maisteri, jonka suurimmat mielenkiinnon kohteet löytyvät politiikan ja vaikuttamisen puolelta. Oma tausta on vahvasti urheilun puolella, niin kenttätyössä kuin hallinnossa. Perheen ja työn tasapainottamiseen auttaa parhaiten mielekäs liikunta ja lukeminen kotisohvalla.

Maksupalveluiden murros?

Maksupalveluliikenteen ja maksamisen tuli mullistua tammikuun 13.päivän jälkeen, kun maksupalveludirektiivi 2 (PSD2; 2015/2366) pannaan Suomessa täytäntöön maksupalvelu- ja maksulaitoslakien muutoksilla. Direktiivi antaa mahdollisuuden muuttaa radikaalisti pankin ja asiakkaan kahdenvälistä suhdetta.

Komission ja direktiivin tavoitteena on ollut helpottaa yksityisten henkilöiden maksupalveluliikenteen suorittamista. Samalla direktiivi avaisi teoreettisen uuden markkinaraon monille uusille teknologioille ja teknologian start up -yrityksille, jotka voisivat ponnistaa pankkien ja yksityisten ihmisten väliseen rajapintaan. Tämä pankkioikeuksien luovuttaminen kolmannen osapuolen haltuun avaa kuitenkin monta avointa kysymystä.

Pankkien halu ja kyky innovoida itseään ja palveluitaan sekä ulkopuolisten toimijoiden halukkuus ponnistaa markkinarakoon. Toistaiseksi kotimainen innostus on kuitenkin ollut hiljaista. Uusi direktiivi herättää myös jo olemassa olevat pankkilaitokset innovoimaan jo olemassa olevia käytäntöjään. Kolmas kysymys liittyy tietenkin turvallisuuteen, eli miten voidaan taata yksilön suoja ja maksutietojen salassa pysyminen.

Turvallisuuskysymykset ovat nousseet vahvasti keskiöön, sillä direktiivissä tilinpitopankit on velvoitettu sallimaan kolmansien osapuolien kehittää uusia maksupalveluita. Turvallisuuden kannalta keskeiseksi seikaksi nousee Komission asetus, minkä tehtävä on mahdollistaa kolmansien osapuolten vahvan tunnistamisen käytäntö.

Kysymys turvallisuudesta ja vahvasta tunnistautumisesta onkin nyt alkuvaiheessa noussut keskeisimmäksi huolen aiheeksi. Euroopan pankkiviranomainen EBA on nostanut yhdeksi mahdolliseksi siirtymäajan teknologiaksi vahvan tunnistamisen osalta ns. screen scraping -teknologian. Kyseessä on eräänlainen kuvankaappausteknologia, jossa palveluntarjoaja kirjautuu kolmannen osapuolen syöttäessä pankkitunnukset vahvan tunnistamisen ohjelmaan.

Finanssivalvonta julkaisi 10.1.2018 lausunnon (http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Saantely/Kannanotot/Pages/01_2018.aspx ), jonka mukaan screen scraping -teknologian käyttö Suomessa ei kuitenkaan ole suositeltavaa. Kyseistä teknologiaa on Suomessakin kokeillut ennen vuoden vaihdetta muutama yritys, kuten Klarna.

Finanssivalvonnan lausunto hidastaa uusien teknologioiden käyttöönottoa, mutta toisaalta edesauttaa vastaamaan turvallisuuskysymykseen. Turvallisuusaspekti on huomioitu myös EU komission puolella. Komission asetus teknisistä sääntelystandardeista asiakkaan vahvan tunnistamisen osalta astuu voimaan kuitenkin vasta vuoden 2019 syksyllä.

On oletettavaa sanoa, että maksupalveluliikenne ei tule mullistumaan välittömästi 13.1.2018 jälkeen. Maksupalveludirektiivin täytäntöönpano kuitenkin johtanee muutaman vuoden saatossa maksuliikenteen muutokseen, kunhan turvallisuuhuoliin pystytään vastaamaan komission asetuksen myötä. Maksupalveluiden kehittyminen myös tulee vauhdittamaan jo vallalla olevaa trendiä kohti käteisvaluutasta riippumatonta yhteiskuntaa. Maksupalveluiden uudistaminen luo paljon uusia mahdollisuuksia sekä rahoitusalan yrityksille että kuluttajille. Muutos on suuri, mutta suuret muutokset eivät koskaan tapahdu ilman kasvukipuja.