Laura Rönnholm

Viestinnän vaikuttavuudesta ja yritystoiminnan vastuullisuudesta kiinnostunut elinikäinen oppija. Intohimona työelämän parantaminen konkreettisilla teoilla.

Nouse edelläkävijäksi – tunnista vastuusi luonnon monimuotoisuudesta

Tiesitkö, että Suomen perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu ihan jokaiselle? Siis jokaiselle yritykselle, yhteisölle ja yksilölle.

Luonnon monimuotoisuutta uhkaavat etenkin lajien elinympäristöjen muutokset, metsien muutokset ja perinneympäristöjen umpeenkasvu. Kasvi- ja eläinlajien suojelu on avainasemassa luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Suomessa lajien uhanalaistuminen on jatkunut koko 2000-luvun ajan kaikissa elinympäristöissä lukuun ottamatta rakennettua ympäristöä. Jo joka kymmenes eliölaji on uhanalainen.

Suomessa on paljon korkean biodiversiteettiarvon luontoa, kuten metsät, suot, maatalousympäristöt ja rannat, joiden yhteydessä tai läheisyydessä teollisuus toimii.  Merkittävällä osalla Suomessa toimivista organisaatioista on biodiversiteettiin vaikuttavaa toimintaa tai luonnonvarojen käyttöön perustuvaa liiketoiminta.

Vastuu luonnon monimuotoisuudesta kuuluu sekä tuotteita ja palveluita kuluttaville yksilöille ja organisaatioille että niitä tuottaville yrityksille. Omatunto kalvaa kuluttajan mahanpohjassa. Lain mukaan jokaisen ihmisen tulisi ottaa luontotyyppien tilanne huomioon jokapäiväisessä elämässään, mutta miten, jos ei ole ymmärrystä tai saatavilla riittävästi tietoa valintojen vaikutuksista?

Luonnon monimuotoisuuden vähentyminen on monisyinen ongelma, jossa syy-seuraussuhteinen hahmottaminen on haastavaa. Suuri valta ja vastuu on yrityksillä. Vastuullinen yrityskansalainen ottaa vastuullisuusstrategiassaan huomioon erityisesti ne luonnon monimuotoisuutta uhkaavat tekijät, joihin yrityksen toiminnalla on olennaisia vaikutuksia. On ymmärrettävä, että olennainen vaikutus voi myös olla epäsuora vaikutus.

Vastuunsa tunteva ja kantava yritys kertoo luonnon monimuotoisuuden tilasta ja vaikutuksistaan jatkuvasti, ymmärrettävästi ja avoimesti.

Biodiversiteetistä raportoimista kannattaa hyödyntää viestinnän perustana. Yleisesti käytetyllä Global Reporting Initiativen (GRI) G4-vastuuraportointiohjeistolla biodiversiteetistä voi raportoida neljällä indikaattorilla. Raportointi antaa yritykselle itselleen hyödyllistä tietoa, keskittää ajatuksia ympäristön tilaan ja tarjoaa uskottavan pohjan aiheesta viestimiselle.

Arkiset, helposti ymmärrettävät esimerkit yrityksen toiminnan biodiversiteettivaikutuksista ovat vielä enemmin poikkeus kuin sääntö. Luonnon tilasta kiinnostuneet ja valveutuneet kansalaiset osaavat ottaa asioista selvää, mutta isolle yleisölle aihe on kaukainen. Heille tieto tulisi tuoda lähelle ymmärrettävästi ja kiinnostavasti.

Biodiversiteettiviestintä, kuten muukaan vastuullisuusviestintä, ei silti saa olla päälle liimattua imagon kiillotusta. Viestinnän keinoin tehdään näkymättömästä näkyvää eli tuodaan tehdyt teot yleiseen tietoisuuteen, ei pestä likapyykkiä vihreäksi.

Kerro siis kiinnostavasti ja ymmärrettävästi miten yrityksesi on oppinut toimimaan vastuullisena osana haavoittuvaa ekosysteemiä. Isojen yritysten keskuudessa biodiversiteettityöstä viestiminen on vielä vaatimatonta, joten nyt jos koskaan on mahdollisuus nousta todelliseksi edelläkävijäksi omalla alallaan. Rohkeus varmasti palkitaan.

PS. Suomen laajin yritysvastuuverkosto FIBS on lanseerannut upean biodiversiteettipalkinto 2016 -kilpailu, jonka tarkoituksena on nostaa esiin luonnon monimuotoisuuden suojeluun liittyvät parhaat liiketoimintaratkaisut ja niihin liittyvät viestintäkäytännöt. Kreabilla on kunnia olla mukana tuottamassa kilpailun voittajalle viestintätyöpaja. Odotamme innolla joulukuun 8. päivää, jolloin kuulemme millaisia biodiversiteettitekoja Suomessa on tehty ja mikä niistä nousee ylitse muiden!

Kirjoittajat: Laura Rönnholm ja Outi Huovinen