Tommi Manninen

Sisältönikkari ja -strategi, toimittaja ja tuottaja yli 20 vuoden kokemuksella, viestinnän moniottelija, aloitteleva kahvakuulaaja, isäx2.

Unohda kliiniset yritysvideot – näin tavoitat kohdeyleisösi parhaiten

Otetaan alkuun esimerkki elävästä elämästä. Yritys A teki Facebookiin videoita, koska niinhän nykyaikana kaikilla on tapana.

Videot olivat siististi jalustalta kuvattuja, hyvin editoituja ja musiikki sekä grafiikkaelementitkin sinällään kohdallaan. Mutta: Videot saivat järjestäin vain muutamia satoja näyttökertoja ja tykkäyksiä yhden käden sormista pariinkymmeneen. Kuulostaako tutulta?

Miksi näin kävi?

Videot olivat kliinisiä yritysvideoita (kuten varsin monella yrityksellä), joihin tavallisilla ihmisillä ei löytynyt kosketuspintaa. Videoista puuttuivat tarinoita kertovat ihmiset, luonnollisuus ja tarttumapinta, johon samaistua. Ajatus, että noin voisi joskus käydä minullekin tai tuossa tilanteessa olen joskus ollut itsekin, puuttui kokonaan. Asia ei tullut iholle – se ei ollut yleisölle kiinnostava tai hyödyllinen.

Yritys A päätti kokeilla toista tapaa tehdä videoita. Tavalliset ihmiset otettiin videoihin kertomaan arkikokemuksistaan, jakamaan tarinoitaan ja videot tehtiin luonnonmukaisessa ympäristössä. Aihetta lähestyttiin kohderyhmän ajattelumallin kautta, mikä juuri heille asiassa on kiinnostavaa ja hyödyllistä tietoa.

Ja mitä tapahtui? Videot saivat parhaimmillaan lähes 180 000 näyttökertaa, parituhatta tykkäystä ja jakoja useita satoja.

Yritys A:n esimerkki on hyvin tuttu. Useissa yrityksissä sisällön tekemiseksi mielletään se, että nettiin ja eri somekanaviin tuotetaan jotakin sisältöä – sen paremmin miettimättä, onko aihe oikeasti kiinnostava vai ei. Välillä tuntuukin, että yrityksissä riittää määrällisen tavoitteen saavuttaminen sisältöjen tuottamisessa. Kun x kappaletta somepäivityksiä on kuukaudessa tehty, se riittää. Enempää ei tarvita tai sitä ei osata tavoitella.

Kuinka sitten kehittää sisällöistä parempia, kiinnostavampia ja seuratumpia? Videoiden ja muiden sisältöjen kanssa toimiessa toimivat muutamat tietyt perussäännöt, joilla pääsee jo pitkälle.

  1. Tunne kohderyhmäsi: Tee sisältöä, josta kohderyhmäsi on oikeasti kiinnostunut. Jos kohderyhmäsi on vaikkapa pieni asiantuntijaporras, selvitä oikeasti heidän tiedontasonsa ja –tarpeensa ja mistä he tietonsa hankkivat. Voit olla vaikka kuinka hyödyllinen tietolähde ja keskustelukumppani, kunhan osaat vetää oikeasta narusta.
  2. Tavallisille kansalaisille tehtävissä sisällöissä pätevät pitkälti uutistoiminnasta tutut lainalaisuudet: sisältö, joka yllättää, koskettaa, tarjoaa uutista ja uutta näkökulmaa, kiinnostaa. Myös vahvat tarinat ja henkilöt vetoavat.
  3. Tee oikeasti hyödyllistä, kiinnostavaa ja ajankohtaista sisältöä: Hyvä tapa sisältöjä tehdessä on miettiä, kiinnostaako tämä asia oikeasti minua itseä. Tai herättääkö aihe kiinnostusta ja innostusta, kun kerrot siitä työpäivän päätteeksi vaikkapa puolisollesi? Jos aihe ei innosta lähipiirissä tai työyhteisössä ketään, ei se todennäköisesti kiinnosta ketään muutakaan. Silloin sitä ei kannata tehdä. Ei se silti välttämättä huono aihe ole: sitten tarvitsee vain muuttaa näkökulmaa ja yrittää löytää uusi tulokulma asiaan. Sellainen, joka kiinnostaa ja innostaa kaikkia tekijästä vastaanottajaan.
  4. Otsikoi ja kuvita kiinnostavasti: Otsikolla, kuvalla ja ingressillä on suuri merkitys siinä, havaitaanko juttua valtavassa sisältötulvassa. Kiinnostavasti otsikoitu juttu houkuttelee ainakin aloittamaan tuotetun sisällön parissa. Hyvä kuva tai infografiikka taas kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.
  5. Tee sisältöjä oikeisiin välineisiin: Eri kohderyhmät käyttävät esimerkiksi somekanavia hyvin eri tavalla. Ei ole mitään mieltä jakaa tietylle kohderyhmällä tarkoitettua sisältöä esimerkiksi vain Facebookissa, jos käyttäjät ovatkin vaikkapa Snapchatissa tms. Sisältömarkkinoinnissa hyvällä landingpagella on suuri merkitys, mutta sisältöjen luokse löydetään useimmiten oikeiden somekanavien kautta.
  6. Mittaa ja kehitä tekemistäsi jatkuvasti: Sisältömarkkinoinnin perusperiaatteita on, että sisältöjä ja niiden leviämistä digitaalisilla alustoilla mitataan jatkuvasti. Ole rohkea, kokeile uutta ja katso, mistä löytyvät parhaat tulokset, kun jakelukanavat muuttuvat kaiken aikaa. Ja muista: sisältömarkkinointi ei ole sprinttijuoksu vaan pikemminkin maraton. Parhaaseen lopputulokseen pääsee vain pitkäkestoisella, johdonmukaisella sisällöntuotannolla, joka oikeasti koskettaa.